Hiilimön erästäjät ry:n 20-vuotis historiikki
9.5.2009 kirjoittanut E.Kasurinen.
” Kemi Oy:n henkilöstön keskuudessa oli pitemmän aikaa kiehtonut ajatus perustaa metsästys-ja kalastusseura yhtiön maa- ja vesialueille. Seuran perustamiskokous pidettiin 3.3.1989 Kemi Oy:n pääkonttorilla. Läsnä olivat perustamisjäsenet Hannu Prykäri, Reino Raivio ja Olli Risla.
Kokouksessa vallitsi hyvä yhteishenki ja päätökset olivat yksimielisiä. Henkilöstön keskuudessa tehty alustava työ kantoi hedelmää. Seuran nimi Hiilimön Erästäjät ry oli hyvä valinta näin jälkeenpäin ajateltuna, se on perinteikäs saamelaisuuteen pohjautuva ja samalla yhtiömme ympäristöä kuvaava. Nimi oli valittu kuin tietäen yhtiössä tapahtuvat omistusmuutokset ja sen myötä yhtiön nimimuutokset.
Perustamiskokouksessa päätettiin seuran rekisteröinnistä, hyväksyttiin säännöt, päätettiin maksuista ja valittiin johtokunta.
Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Riku Hokkanen, Markku Nisula, Hannu Prykäri, Reino Raivio, Tero Paananen, Olli Risla ja Toivo Uusitalo.
V1989:
Puheenjohtaja: Tero Paajanen
Toiminta lähti käyntiin aivan normaalissa järjestyksessä. Pidettiin seuran esittelytilaisuus henkilöstölle, esiteltiin seuran toimintaa sekä kalastus että metsästysalueita. Perustettiin metsästysjaoksen rinnalle kalastusjaos, jota vetämään alkoi Reino Raivio.
Kesäkokous pidettiin elokuussa ja vuoden lopussa voitiin todeta, että jäseniä oli 164 ja vapaakortteja 26 seuran alueille 92 kpl. Kuuluisan kutusiian pyyntiin osallistui kuusi venekuntaa.
V1990:
Aloitettiin seuran merkin suunnittelu ja toimintaa kehitettiin ampumaurheilun suuntaan. Aktiivisena vetäjänä toimii edelleenkin Antero Kukkonen. Toimintavuoden lopussa oli jäsenmäärässä tapahtunut hienoista nousua ja muutamia sopimuksia saatu lisää.
V1991:
Puheenjohtaja: Jorma Ranki
Sihteeri: Timo Partanen
Yhdistykselle saatiin toimitilat Pajusaaresta. Tilat olivat sopivat sekä metsästäjien että kalastajien käyttöön. Tiloihin rakennettiin ilmakiväärirata ja kunnon ilmaaseet. Kalastus- ja metsästyshaluja kartoitettiin kyselyllä jäsenistön keskuudessa ja sitten sopimuksia tehtiin jäsenistön toiveiden mukaan.
Perinteisten kilpailujen lisäksitoiminnassa oli tutustuminen Lokan kalastus- ja metsästys mahdollisuuksiin. Tällä informaatiolla saatiin tulosta, jäsenmäärä nousi 222:een uusia jäseniä tuli 57kpl. Liekö ollut seurausta Kemijoki alueen kalastuseduista. Vuosikokous päätti kutsua kunniajäseneksi Vuorineuvos Erik Volmarin.
V1992:
Toiminta oli perinteistä. Ampumjaosto järjesti harjoitusiltojen lisäksi normaalit kilpailut sekä sisällä että kesällä Hietakaulan ampumaradalla. Tuloksien parhaat olivat myös perinteiset Prykäri, Lintula, Akola ja Erkki Lehikoinen. Kalastusjaos piti pilkkikilpailut.
Vuosikokous päätti hankkia soutuveneen uistelua varten Kemijokusuulle ja vene hankittiin. Uistelijoita riitti koko kesän ajalle. Saaliistahan kalamiehet eivät kerro, vaikka venettä pidettiin Kehumasaaren rannassa. Kalastajathan ovat kuuluisia kateudestaan. Ahkerasti kunnostettiin myös toimitiloja. Kunnostettiin julkisivu- ja parveke kesäaikana. Talkoita pidettiin 15:sta iltana. Jäsenmäärä jatkoi kasvuaan ja oli vuoden lopussa 274.
V1993
Puheenjohtaja: Jorma Ranki
Sihteeri: Timo Partanen
Johtokunnassa ei tapahtunut suuria muutoksia. Varapj. Hannu Prykäri ja jäseninä Jouko Nuutinen, Antero Kukkonen, Reino Raivio, Markku Nisula ja Olli Risla.
Vuoden aikana hankittiin seuralle standaarti ja hihamerkki, jonka suunnittelukilpailun voitti Markku Risla. Ensimmäiset standaartit luovutettiin n:o 2 suunnittelijalle n:o 3 Kemi Oy:lle, n:o 4 Erik Volmarille, kappaleen n:o 1 seura piti itsellään.
Kalastuksen piiristä kuului heti alkuvuodesta hyviä uutisia, Veikko Järnfors voitti Lapin Kalamies piirin pilkkimestaruuden Vanttauskoskella. Jäsenyyden aloitus Lapin Kalamiespiirissä alkoi hyvin, jäseneksi liityttiin vain n. kuukautta aiemmin.
Samana keväänä seura liittyi jäseneksi Suomen Metsästäjäinliiton Länsi-Pohjan piiriin. Koulutukseen osallistuttiin ammuntatuomarikursseilla ja ketunpyynti jalkanarulla-kurssilla. Hankittiin latauslaitteistot jäsenistön käyttöön. Hyvin oli luettu ohjeet, koska vahinkoja ei ole sattunut.
Jäsenmäärä ylitti 300 maagisen rajan ja talous osoitti ylijäämää vaikka uutena menona olivatkin piirien jäsenmaksut.
V1994
Toimintavuoden aikana Suomen Metsästäjäinliiton Länsi-Pohjan piiri yhdistettiin Lapin piiriin. Seuramme sihteeri oli ollut piirihallituksen jäsenenä vuosina -93 ja -94. Seuran toiminta kulki perinteisiä uria myöten. Uutuuksia yritettiin koulutuksen puolelta.
Järjestettiin verkonpaikkauskurssit. Kalastajien verkot lienee olleet ehjät, kurssiin ilmoittautui vain yksi osallistuja. Lapin Kalamies piirin hallitus vieraili toukokuussa. Kalastusjaos tutustutti heidät yhtiön uuteen jäteveden puhdistuslaitokseen ja todettiin, että puhtaana vesi menee mereen.
Metsästyksessä vieraskortteja lainattiin ympäri Lappia runsaasti. Kemin alueen sorsastuspaikat olivat täynnä metsästäjiä. Perinteisillä kilpailuilla yritettiin etsiä paremmuuksia. Teuvo Kolmonen oli uusi voittaja, muuten tuloslista oli perinteinen. Jäsenistössä ei tapahtunut suuria muutoksia, puolenkymmentä tuli uusia ja saman verran erosi.
V1995
Vuosi aloitettiin vuosikokouksen komealla päätöksellä hankkia Lokan tukikohtaan vene. Lisäksi Kittilän Kerpuaan ruvettiin suunnittelemaan uutta tukikohtaa. Vene hankittiin ja Kerpuaan tuotiin pari asuntovaunua kunnostettaviksi. Näin saatiin kalastajille ja metsästäjille lisää toimintaedellytyksiä.
Metsästyksen vartija koulutukseen osallistui 3henkilöä. Ilmakivääriammunnassa järjestettiin pienoishirviammunnat neljän seuran kesken iisimiehisin joukkuein. Hiilimön Erästäjät oli paras eikä syynä ollut kotikenttä etu.
Kalastus tapahtui sekä Jokisuulla että merialueilla hyvässä järjestyksessä ja jokainen venekunta lienee saanut särvintä perunoille. Sekä pilkki- että rannaltaonkimiskilpailut ovat saavuttaneet perhetapahtuman suosion. Jokaisessa kilpailussa oli ollut viitisenkymmentä osallistujaa.
Kutusiian pyytäjätkin kantoivat kortensa kekoon ja viljelylaitos sai tarvitsemansa mätimäärän. Vuoden lopussa todettiin jäsenmääräksi 314. Länsi-Pohjan piirin lahjoittamaan pyttyyn sai kiinnityksen Jorma Ranki.
V1996
Vuosi ei tuonut seuran kannalta uusia tuulia vaan toimintaa jatkettiin perinteistä linjaa, joka on yleistä kalastus- ja metsästysseuroille. Kokoukset pidettiin, kilpailutoiminta oli aikaisempien vuosien kaltaista sekä ammunta- että kalastuspuolella. Konserni pilkkikilpailujen järjestely työllisti alkuvuodesta toimikuntaa, mutta niinpä hyvin tehty valmistelutyö tuotti tuloksen että järjestelyt kestivät tiukankin arvostelun.
Toimitilojen kunnostusta jatkettiin ja erityisenä puuhamiehenä oli Lehikoisen Erkki. Jäsenmäärä vuoden lopussa oli 336 jäsentä.
V1997
Jäsenmäärä kasvoi hieman -97 aikana 352:een jäseneen. Toiminta oli vilkkaampaa. Talkoilla kunnostettiin taukotupa Kerpualle saunaksi. Siellä olevan isomman asuntovaunun lämmitys muutettiin puulämmitteiseksi ja vaunu saatiin asuntokelpoiseksi. Kilpailutoiminta oli vilkasta ampuma- ja ongintakilpailuissa, nähtiin uusia kasvoja myös palkintosijoilla.
Metsästyksen painopiste on edelleen Kemin alueen sorsajahdissa. Edelleenkin on erästäjiä, jotka haluavat samota laajoilla salomailla niin kalassa kuin metsälläkin. Seuramme tekemät sopimukset mahdollistavat toiminnan.
V1998
Vuoden aikana jatkettiin Metsä-Botnian kanssa solmitun luovutus-ja sopimuskirjan voimassaolo aikaa v 2018 asti. Uudistettiin vuokrasopimuksia metsästysseurojen kanssa ja kilpailtiin perinteisesti, kalastettiin ja metsästettin.
Toiminnan painopiste oli kuitenkin entisten tukikohtien kunnostaminen sekä Kerpuassa ja Lokalla sekä uuden tukikohdan luovuttamisen neuvottelu yhtiön kanssa. Tukikohta saatiin Miekojärveltä hyvien kalastus-ja metsästysmaiden läheisyydestä ja kunnostus alkoi saunan ja kämpän sekä sen ympäristön osalta.
Kesäkokouksessa todettiin kalasyuksen toimintalinjat sekä kalastus-että metsästysasioissa. Heti kesäkokouksen jälkeen saapui suruviesti; seuran puuhamies, sihteeri ja rahastonhoitaja Timo Partanen oli hukkunut Lokan altaalla. Seura menetti jäsenen joka oli omistautunut koko sydämellään seuran toiminnalle.
V1999
Puheenjohtaja: Jorma Ranki
Seuran 10-vuotis toimintavuosi. Juhlat pidettiin yhtiön ruokalassa. Jäseniä oli juhlassa 70 henkilöä ja kutsuvieraita 30 henkilöä. Juhlassa juhlapuheen piti ensimmäinen puheenjohtaja Tero Paananen ja molempien piirien edustajat toivat myös terveiset juhlaan.
Jaosten toiminta oli perinteistä kilpailujen suhteen, Miekojärvellä maalattiin kämppä ja muut rakennukset sekä sauna nostettiin. Kerpuassa tehtiin liiteri joka täytettiin polttopuilla. Vuoden Hiilimöläiseksi nimitettiin Kauko Kansalainen. Jäsenmäärä oli 363.
V2000
Puheenjohtaja: Jorma Ranki
Toiminta perinteistä, vähän vedettiin henkeä 10-vuotisjuhlan jälkeen. Perinteiset jaostojen kilpailut pidettiin ja lisäksi suunniteltiin kattotalkoita Kerpuaan. Pellit hommattiin valmiiksi. Johtokunnassa ei muutoksia, Jorma Ranki johti seuran toimintaa. Raivion Reinosta tehtiin vuoden Hiilimöläinen.
V2001
Puheenjohtaja: Maarit Herranen
Pitkäaikainen puheenjohtaja luopui tehtävästään ja puheenjohtajana toimi tehtaanjohtaja Maarit Herranen. Johtokunta säilyi entisellään. Perinteisten kilpailutoimintojen lisäksi talkoiltiin Kerpuaan peltikatot. Miekojärven kämpämtie korjattiin ja toimitilat muutettiin Karihaaran ruokalan yläkertaan.
Muistettiin perustajajäsen Olli Rislan poismenoa adressilla ja iloisemmissa merkeissä vuosipäiviään viettäneitä Jorma Rankia ja Erik Volmaria puukolla. Kukkosen Antero leivottiin vuoden Hiilimöläiseksi.
V2002
Puheenjohtaja: Maarit Herranen
Seuran jäsenmäärä oli vuoden alussa 404 henkeä. Tätä joukkoa johti Maarit Herranen. Toimintavuosi oli jonkinlainen välivuosi. Normaali kilpailutoiminta käytiin läpi, talkoita pidettiin lähinnä puiden teon osalta. Metsästys ja kalastus mahdollisuuksia käytettiin ympäri Lappia.
V2003
Puheenjohtaja: Sami Saarela
Vuosi alkoi uuden puheenjohtajan Sami Saarelan johdossa, tehtaanjohtaja oli jälleen vaihtunut. Jäseniä 403 henkeä. Perinteisen toiminnan lisäksi oli koulutuksen vuosi. Pidettiin ampumatuomarikoulutus, johon seurastamme osallistui 5 henkilöä sekä useita panosten latauksen neuvontatilaisuuksia.
Ensimmäisen kerran seuran historiassa järjestettiin riistanhoitoon liittyvä luentotilaisuus. Viljasen Risto esitelmöi ansiokkaasti kanalintujen talviruokinnan tärkeyttä. Leinosen Jormasta tehtiin vuoden Hiilimöläinen.
V2004
Puheenjohtaja: Sami Saarela
Puheenjohtajana toimi Sami Saarela joka johti 403 henkistä erä-ja kalamiestä ja naista. Koulutuksessa järjestettiin ampumatuomari kurssi toukokuussa. Seuraan saatiin ensimmäinen Suomenmestari Lehikoisen Pentti, josta leivottiin myös vuoden Hiilimöläinen. Tietenkin pidettiin sekä kalastus-että metsästysjaoksien perinteiset kilpailut.
V2005
Puheenjohtaja: Sami Saarela
Johtokunta pysyi lähes samana, yksi vaihdos tapahtui Harilan Paulin tilalle tuli Kittilän Pekka. Kilpailutoiminnan lisäksi käytiin Kerpuan kämpällä kunnostustalkoissa. Jäsenmäärä oli 397 ja vuoden Hiilimöläinen oli Jouko Nuutinen.
V2006
Puheenjohtaja: Ismo Nousiainen
Yhtiön johto vaihtui ja samalla Hiilöm Erästäjät ry:n puheenjohtajaksi valittiin Ismo Nousiainen. Koulutusta järjesti Viljasen Risto lintujen jauhinkivi asiasta ja jänisten talviravinnon varastoinnista kurssi oli yhteistyössä Keminmaan RHY:n kanssa. Risto on vannoutunut riistan hoitotyön tekijä ja opettaja.
Seura otti myös kantaa Sotisaaren häirikköhirven poistamiskäytäntöön. Vuoden Hiilimöläiseksi valittiin Jouko Mäkynen.
V2007
Puheenjohtaja: Ismo Nousiainen
Ismo Nousiainen johti 377 henkistä porukkaa. Toiminta johtokuntineen on ollut vuosien mittaan urautunut. Koulutuksissa oli ollut Kasurisen Eero yhdistysverotuksen osalta ja Antero Kukkonen sekä Risto Viljanen ovat olleet Metsästäjätutkinnon vastaanottajakoulutuksessa.
Varsinainen riistanhoitojaos otti Risto Viljasen johdolla ensiaskeleitaan. Ristolle luovutettiin vuoden Hiilimöläis pytty vuodeksi hoitoon.
V2008
Puheenjohtaja: Ismo Nousiainen, Antero Kukkonen
Seuran 19:sta toiminta vuoden puheenjohtajana toimi Ismo Nousiainen. Seuran jäsenmäärä tarkistettiin ja se oli 377 henkeä, tosin maksamattomia n. 50 henkeä. Ismon siirtyessä Espooseen Yhtiön tuotannonjohtajaksi, syksystä asti toimintaa johti varapuheenjohtaja Antero Kukkonen.
Toiminta oli perinteisen kaavan mukaista. Koulutustoiminta riistanhoidossa oli runsasta; supikoiran metsästyskurssi järjestettiin yhdessä Keminmaan RHY:n kanssa. Osanottajia oli n. 70 henkeä alueelta Oulu-Sodankylä ja Övertornio. Kurssin jatkona pidettiin loukkujen teko kursseja Riston johdolla. Loukkuja tehtiin minkeille ja supikoirille.
Vuoden Hiilimöläinen pytty ojennettiin kesäkokouksessa Esko Somerolle. Toiminnassa alettiin valmistelemaan seuran 20-vuotis juhlia.
Yhteenvetona voidaan todeta, että seuran toiminta on hyvin perinteikästä. Puheenjohtajana on toiminut Tero Paajasen aloitusvuoden jälkeen Jorma Ranki v2001. Tämän jälkeen puheenjohtajuus on ollut tehtaanjohtajien käsissä vaihtuen parin vuoden välein. Maarit Herranen, Sami Saarela, Ismo Nousiainen ja nykyinen puheenjohtaja Lauri Verkasalo.
Erähenkinen toiminta kiinnosti Samia ja Ismoa niin paljon, että he suorittivat metsästäjätutkinnon. Johtokunta on ollut perusjäsenistöltään samat A.Kukkonen, R.Raivio, J.Nuutinen, E.Kasurinen. Kahden kauden ihmisiä on ollut P. Mäntynen, P. Harila ja P. Kittilä.
Tuntuu, että vuosikokouksessa on päästy niin pitkälle ”samojen valinnoissa”, ettei kokousväki muista ketä ne alkuperäisen olivat.
Toki seuran toiminnassa on ollut puuhamiehiä taustajoukoissa Erkki Lehikoinen ja Kauko Kaasalainen. Uutta on myös omalla panoksellaan tuonut riistanhoitoaktivisti ( jo v.sta 1952) Risto Viljanen, joka on tuonut hyvän katsontakannan riistanhoitotyöhön. Riston esityksestä on saatu myös näitä metsästyskannan ottoja jopa valtakunnan tasolle.
Toimintaan tarvitaan myös hyvät taustavoimat. Hiilimön erästäjät ry:n taustavoimana on ollut yhtiöiden johto, joka on positiivisella asenteellaan vaikuttanut erilaisten pyynteiden toteuttamiseen. On ymmärretty tosiasia. että seuran hyvinvoinnilla ja aktiivisella toiminnalla on vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin niin henkisellä kuin fyysisellä tasolla.
Nykyään on tunnustettu Suomalaisen työelämän pahoinvointi. Tämän pahoinvoinnin voittamiseksi seura antaa pienen mahdollisuuden muutokseen. Henkilöstön hyvinvoinnin ja yhteenkuuluvaisuuden tunne heijastuu myös yhtiön tulokseen. Toivottavasti tätä tuloksekasta yhteistyötä voidaan jatkaa vielä vuosikymmeniä. ”
Kirjoitus lainattu E. Kasurinen 9.5.2009
–
Seuralla on käytössä yhtiön, Metsä-Botnian Metsät Oy, maita n. 27 000 ha alkaen Ii:stä aina Muonioon asti. Jäseniä seurassa on n. 350 henkilöä.
Seuran toiminta perustuu metsästykseen, kalastukseen,
ampumaharrastukseen ja riistanhoitoon.
Vuokrattavista maista on saatu vieraskortteja pienriistapyyntiin
paikallisten seurojen (vuokraajien) maille.
Onpa joissakin mahdollista osallistua jopa hirvenpyyntiin.